Vedätkö aina hihnasta koska se on helpointa? Pyydä, puhu nätisti ja kommunikoi!

Usein koiran kanssa liikkuessa tuntuu helpoimmalta vaan vetää se mukaansa sinne minne oma nenä on menossa, koska se on mahdollista. Tämä ilmiö näkyy näyttelyissä, sekä kehässä että joka paikassa sen ulkopuolella, tokossa, ihan peruslenkeilläkin. Koira menee sinne minne hihna vetää. Ja myöskin tottuu samalla siihen, että tarvitsee mennä vasta sitten kun kaulasta kiskotaan eri suuntaan.

Mutta tiedättehän; kyllä koiralle voi puhua, sitä voi pyytää. Sillä on tarkat korvat :)! Helpompaa, reilumpaa ja kivempaa kaikille on, jos koiralle puhutaan, sitä pyydetään mukaan normaalilla, ehkä jopa kehuvalla/innostavalla äänensävyllä ja se iloisesti saapuu. Omistajallekin on helpottavaa, jos koira mielellään jonkun sanan kuullessaan jatkaa matkaa haluttuun suuntaan.

Tokihan koiran täytyy ensin oppia, että pyyntö on hyvin perusteltu ja että sitä kannattaa kuunnella, eli pyyntöä ja koiran omaa reagointia omistajan suuntaan on seurannut joku iki-ihana asia, mikä se sitten kullakin koiralla on. aika moni jo ilahtuu kun omistaja hihkuu "Olitpas mahtava! Ihan järjettömän taitava koira!" jos ei siinä muuta palkkaa ole saatavilla :D.

Löysää hihna, pyydä, kehu, palkkaa

Avainsana sekä opettamisvaiheessa, että itse pyynnön käytössäkin on koiran oma toiminta, sen itsensäkin haluama käytös. Hihna on löysä tai se löystytetään, kun kutsua käytetään, koira ihan itse omilla tassusillaan kääntyy ja ottaa askeleet ihmisen haluamaan suuntaan. Se ei siis reagoi hihnan kireyteen, vaan kutsuun. Ja yleensä löysä hihna putsaa koiran korvat, ja kohentaa koiran kuuntelumotivaatiota, kokeiltu ja todettu noin miljoonasti, mm. koirakoulun tunneilla, näyttelyissä, kisoissa, lenkillä. Toimii!

Jo pentuaikana kannataa opettaa koiralle tämä olennainen ja jalo kuuntelun taito. Jos ihmisen sanomisilla ja höpinöillä on sille joku merkitys, se kerta kerralta lisää sen kuunteluintoa ja oma-aloitteista kontaktia. Jos se omalla käytöksellään, eli sillä kääntymisellä kohti ihmistä saa jotain itselleen merkityksellistä aikaan, sitä kannattanee tehdä jatkossakin.

Kiinnitä opettaessasi huomiota omaan äänensävyysi. Pidä se iloisena ja rauhallisena, tarpeeksi matalana mutta innostavana. Älä kilju, karju tai komenna. Käytä sellaista ääntä jota itsekin mielelläsi seuraisit :). Jos ihminen käyttää aina kovaa ääntä (yleensä siihen liittyy myös negatiivinen kiihtyminen eli kaikkea muuta kuin kehuva ja kanustava toiminta), ei koira voi oppia hiljaisen rauhallisen äänen kannattavuutta. 

Opeta hyvä huomiosana, jonka vahvistat herkuilla toimivaksi. Nimi, tai joku muu, "mennääs", "tulehan" "letsgou" tai muu pyytävä, helppokäyttöinen kutsusana. Vahvista sitä vaikka koko koiran elämän läpi pitämällä äänensävy aina kannustavana ja jokin kiitos oikeasta toiminnasta ulottuvillasi. 

Kehusana toimii hyvänä kannustimena! Jos koira vaikka lenkillä jumittuu johonkin, ja sinä tahtoisit jo jatkaa matkaa, sano sille kehuvalla äänellä "wau, miten hyvä koira! Tule niin mennään!" Todennäköisesti se yllättyy, ilahtuu ja tulee katsomaan, miksi hihkut onneasi :D! Jos palkat muistui mukaan, palkitse ja kehu lisää ja jatka matkaa!

Itse käytän myös paljon eleitä joilla ohjaan koiralle suuntia tai muita merkkejä - auttaakseni ja selkiyttääkseni ohjeitani. Niistä on yleensä runsaasti hyötyä, esim vaikeassa häiriössä tulee minulta sekä sanallinen että elevinkki, niin koiran on helpompi toimia.

Muista, että silläkin on merkitystä, monestiko pyydät. Jos pyydät kerran, ja edes jotenkin kohtuullisen ajan kuluessa koira toimii kuten toivot, kehu ja palkkaakin, niin sepä alkaa tulla sieltä kerta kerralta nopsemmin :)!

Asia vaikuttaa yksinkertaiselta, eikö? Varmasti se sitä onkin, ja moni lukija saattaa pohtia, että kyllä, noin minä juuri teen. Mutta haastankin teidät tehtävään! Kokeile muutaman päivän ajan! Aina kun on tilanne, jossa tekee mieli vetää koira hihnasta toiseen suuntaan, stop! Älä vedä! Anna hihnan olla löysä ja kutsu kauniisti koiraa! Ei paha haaste, eihän? Kiitoksen tästä pienestä työstä näet siinä, kun koira alkaa myös muissa tilanteissa, niissä vielä ratkaisevimmissakin, kuunnella sanojasi, pyyntöjä ja ohjeita paremmin!

Muista kuitenkin, että kuunteleminen vaatii koiraltakin tiettyä otollista mielentilaa, sillä koira on mestari priorisoimaan, ja todellakin toimii kuten itselleen parhaaksi näkee. Siksi kovin kiihtynyt, pelokas tai hirmu innostunut koira ei varmastikaan kuuntele niin helposti koska sillä on oma tärkeysjärjestys mielessä. Tällaisissa tilanteissa aloita treenit siis mielentilan muuttamisesta, se on oma juttunsa se!

Ennakoimalla ja kauniisti kommunikoimalla saat koiran kokemaan enemmän onnistumisia ja lupaan, että sinunkin mielesi on rennompi, ja olet hiukan onnellisempi kun yhteistyö on sujuvaa, koira kuuntelee puhetta ja toimii mielellään.

Tässä pari esimerkkiä, kokeile!

Näyttelyssä: Sen sijaan että koira vaihtaisi suuntia, juoksisi ja seisoisi niinkuin hihna käskee, kokeile puhua koiralle, anna ohjeet! Pidä hihnaa mahdollisimman löysällä (kyllä, on mahdollista esittää koira hihna ryhdikkäänä mutta niin ettei se kiristä kaulassa, harjoittelun tulos!) ja katso kuinka kehänne etenee. Suosittelen kyllä testaamaan jo ennen oikeita kehiä niin sujuu siellä sitten vielä paremmin! Käytä myös eleitä, pieniä käsimerkkejä suunnan vaihdossa (esim. kolmiossa) niin saat nopeatempoisen näyttelytoiminnan tuntumaan koirasta helpommin ymmärrettävältä ja se tietää myös tekevänsä oikein! Muista vähän hymyillä, se vaikuttaa omaan oloosi, poistaa hiukan jännitystä, saa koiran kokemaan että olet hyvällä tuulella ja se haluaa tehdä kanssasi töitä. Ja sitäpaitsi näytätte hyviltä ja iloisilta kehässä!

Lenkillä: Jos koira jää tuijottelemaan jonnekin tai haistelee toosi pitkään ja sinä jo jatkaisit matkaa, löysennä hihna itse, pyydä kauniisti yllättäen, kehuvalla äänellä ja kun koira iloisena saapuu, kehu lisää ja vaikka palkkaakin samantien! Toista samalla lenkillä muutamaan kertaan, niin uskoisin, että tulee nopsempaa aina kerta kerralta :).

Tokossa: Jos koira jätättää seuraamisessa, anna sen löytää se oikea paikka itse, sen sijaan että kiskaisisit hihnasta. Lisää vauhtia, pidä hyvä tuoksuva palkkio tasan oikeassa paikassa ihan paikallaan ja anna koiran tulla tavoittelemaan sitä. kyllä se ottaa sinut kiinni, samalla motivoituu, innostuu ja onnistuu! (vinkki: eikä tuota jätättämistä pääse oikein syntymäänkään kun harjoittelet seuraamista siirtämällä täydellisiä sivuja suuntaan jos toiseen :)...)